Viimeviikon kuvausmaraton sai arvoisensa finaalin Sannin luona Raumalla. Heittelin lauantaiaamuna sattumanvaraisia vaatekappaleita ja tavaroita säkkiin, pakkasin ne koiran kera autoon ja näin lähdimme matkaan. Raumalla otettiin pieni ruoka- ja hengähdystauko, minkä jälkeen lähdimme Sannin kanssa Vanhan Rauman ympäristöön kuvaamaan.
Sanni on mestari siinä sopivan käänteispsykologisessa ja hienovaraisessa suostuttelussa, millä myös minut saa kameran "väärälle" puolelle, joten myös minusta tuli lukuisia uusia kuvia.
Jätimme sunnuntaille viikonlopun varsinaiset pääkuvat, joihin oltiin suunniteltu oikein viimeisen päälle hieno merirosvoteema. Sannilta löytyi täydelliset vaatteet, ja jopa vanha upea ruori rekvisiitaksi. Ainoa ja isoin 'mutta' näissä kuvauksissa oli sää. Normaalit ihmiset olivat tuona sunnuntaina kömpineet koloistaan nauttimaan auringosta, joka paistoi lämpimästi pilvettömältä taivaalta. Minä sen sijaan kirosin - teemaan sopivasti - kuin merimies. Näin luonnonvalossa enimmäkseen kuvaavana ihmisenä olen oppinut sen, että kirkas ja tasainen pilvipeite on yleensä se paras kaveri, kun puhutaan kuvaussäästä.
No, koska miljöö oli jo päätetty enkä sitä halunnut muuttaa, niin piti vaan tehdä parhaansa noissa kamalan hankalissa olosuhteissa. Muunmuassa tästä syystä näissä kuvissa photoshop pääsi laulamaan oikein kunnolla, vaikka olisin luultavasti muutenkin tehnyt samanmoisia ratkaisuja. Kuvatessa tavoite oli lähinnä saada vaan Sannin kasvoihin tarpeeksi valoa, ettei ainakaan niitä tarvitsisi pilata sillä, että koittaa kaivaa yksityiskohtia jälkikäteen esiin. Kokeilin erilaisia valotuksia koko ajan kuvatessani, ja kyllähän sieltä sitten loppujen lopuksi tuli sellaisia kuvia, jotka miellyttävät ainakin omaa silmää.
Sanni on mestari siinä sopivan käänteispsykologisessa ja hienovaraisessa suostuttelussa, millä myös minut saa kameran "väärälle" puolelle, joten myös minusta tuli lukuisia uusia kuvia.
Jätimme sunnuntaille viikonlopun varsinaiset pääkuvat, joihin oltiin suunniteltu oikein viimeisen päälle hieno merirosvoteema. Sannilta löytyi täydelliset vaatteet, ja jopa vanha upea ruori rekvisiitaksi. Ainoa ja isoin 'mutta' näissä kuvauksissa oli sää. Normaalit ihmiset olivat tuona sunnuntaina kömpineet koloistaan nauttimaan auringosta, joka paistoi lämpimästi pilvettömältä taivaalta. Minä sen sijaan kirosin - teemaan sopivasti - kuin merimies. Näin luonnonvalossa enimmäkseen kuvaavana ihmisenä olen oppinut sen, että kirkas ja tasainen pilvipeite on yleensä se paras kaveri, kun puhutaan kuvaussäästä.
No, koska miljöö oli jo päätetty enkä sitä halunnut muuttaa, niin piti vaan tehdä parhaansa noissa kamalan hankalissa olosuhteissa. Muunmuassa tästä syystä näissä kuvissa photoshop pääsi laulamaan oikein kunnolla, vaikka olisin luultavasti muutenkin tehnyt samanmoisia ratkaisuja. Kuvatessa tavoite oli lähinnä saada vaan Sannin kasvoihin tarpeeksi valoa, ettei ainakaan niitä tarvitsisi pilata sillä, että koittaa kaivaa yksityiskohtia jälkikäteen esiin. Kokeilin erilaisia valotuksia koko ajan kuvatessani, ja kyllähän sieltä sitten loppujen lopuksi tuli sellaisia kuvia, jotka miellyttävät ainakin omaa silmää.
Kertakaikkisen upeita kuvia<3
ReplyDeleteKiitän! :)
DeleteUpeita kuvia upeasta mallista! TYKKÄÄN!
ReplyDeleteKiitos paljon! :)
Delete